Tesla – Man Out Of Time

Serbialais-amerikkalainen keksijä Nikola Tesla (1856-1943) http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikola_Tesla on osunut silmiini joka suunnalla viime aikoina. En tiedä johtuuko se uusista elämäkerroista, internet-meemien voimasta vai pelkästään vesilasissa olevasta myrskystä: joka tapauksessa Teslaan on törmännyt ties missä.

Tesla on jäänyt kouluajoilta mieleeni vain fysiikankirjan yksiköstä. Seuraavan kerran muistan kiinnittäneeni nimeen huomiota taikurileffassa The Prestige: Tesla oli lyhyessä sivuroolissa hulluna tiedemiehenä, jonka eräällä sähköisellä kapistuksella pystyi kloonaamaan ihmisiä.

Äidyinkin lukemaan Margaret Cheneyn kirjoittaman Teslan elämäkerran Tesla: Man Out of Time pääasiassa Facebookissakin kiertänee Oatmealin hienon meemin perusteella. Kiehtova elämäkerta, tarina ajankohdasta jolloin monet nykyihmisten elämää ja tiedon määrää ja laatua muuttaneet keksinnöt tehtiin. Kertomus myös ajasta, jolloin yleisnerot – itseoppineet keksijä-liikemies-tiedemiehet, jotka tutkivat asioita yksin ja monella eri alalla – alkoivat vähetä. Tesla oli heistä viimeisimpiä ja eli näkemään Einsteinin ja muiden teoreetikkojen sekä erikoistuneiden tutkijaryhmien voittokulun. Valitettavasti kahdeksaakymppiä lähestynyt nero ei koskaan oppinut hyväksymään Einsteinin teorioita.

Teslassa käsittämättömintä – uskomattoman luomisvoiman ja aikaansaavuuden lisäksi – oli hänen kykynsä visioida asioita, jotka ovat vasta nyt tulleet tosiksi. Näihin kuuluivat hänen visionsa maailmanlaajuisesta tietoverkosta (joka tosin taisi alustavasti kattaa vain yksisuuntaisen tiedonvälityksen, Tesla kun teki ison osan työstään radion ja vastaavien parissa), robotiikan ja kauko-ohjattavien laitteiden perustukset ja ensimmäiset prototyypit sekä visiot uusiutuvien energioiden laajamittaisesta käytöstä. Muita, vieläkin toteutumattomia ajatuksia olivat yhteydet muualle aurinkokuntaan, langaton pitkän matkan energian siirto ja maapallon taivaan valaisu öisin käyttämällä koko maapalloa kondensaattorina…

Teslan merkittävin keksintö oli vaihtovirta. Vaihtovirtaa oli jo teoretisoitu ja pyritty valjastamaan, mutta Tesla keksi ensimmäisenä, miten se saatiin käytännössä toimimaan. Tämän jälkeen suurin osa hänen työstään liittyi sähköön ja radioaaltoihin. Modernit tietokoneetkin perustuvat hänen patentoimiinsa perustavanlaatuisiin ideoihin. Guglielmo Marconi on saanut maineen radion keksijänä, mutta Tesla oli patentoinut radioon liittyvää teknologiaa jo vuosia ennen Marconia. Kiista radion keksijästä ratkesi vasta Teslan kuoleman jälkeen 1943 Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa Teslan hyväksi. (Tämäkin kiista näyttää hyvin sen, kuinka keksinnöt ovat olleet harvoin todella yksinäisten susien työtä: uusien ajatusten ja keksintöjen tullessa julki niiden parissa alkoi aina välittömästi työskentelemään monia ihmisiä, ja vaikkapa Bellin puhelinpatentti muistuttaakin meitä siitä, että joskus keksijän maine oli kirjaimellisesti minuuteista kiinni.)

Merkillepantavinta kuitenkin on se keksintöjen määrä, mikä jäi toteuttamatta ja mikä ehkä vieläkin voisi hyödyttää ihmiskuntaa. Tätä ongelmaa ei paranna se, että etenkin elämänsä ensimmäisellä puoliskolla Tesla luotti muistiinsa ja kirjoitti harvoin yksityiskohtaisia muistiinpanoja. Hänellä oli myös niin paljon ideoita ja teorioita, että hän ehti niistä – sekä ajan että rahan puutteen vuoksi – toteuttaa vain murto-osan. Monet keksinnöt ja havainnot olivat niin paljon aikaansa edellä, että niitä ei olisi ollut mitenkään mahdollista todellisuudessa toteuttaakaan tai niille ei voinut vielä keksiä käyttötarkoitusta. Näihin lukeutuvat elektronimikroskoopin esiaste, varhaiset plasmakokeilut sekä kuuluisa Tesla-turbiini, joka kiinnostaa edelleen ja jolla vihdoin on toteuttajia, jotka ovat voineet viedä kehitystä eteenpäin toteutuksen asteelle. Energian pitkän matkan langaton siirto on eräs Teslan suurimpia ja suuruudenhulluimpia, silti mahdollisesti toteutettavissa olevia unelmia – rahoituksen puutteeseen kaatunut Wardenclyffe-laboratorio oli suunniteltu myös tähän käyttöön. Koska Tesla ei koskaan saanut mannertenvälistä energiansiirtoa testattua, emme tiedä kuinka lähelle onnistumista hän olisi päässyt. Jälkeenjääneet paperit eivät riitä kuvaamaan keksintöä.

Toinen paljon esille nostettu asia on Teslan elinaikanaan kokema vääryys. Tesla sai, synnyinmaansa tuen ansiosta, elää loppuelämänsäkin katto päänsä päällä. Laboratorioon hänellä kuitenkaan ei viimeisinä vuosinaan ollut varaa. Alkuvuosinaan hän ei halunnut, ehtinyt tai ymmärtänyt käynnistää tuottoisaa liiketoimintaa käytännönläheisimmistä ideoistaan, mikä olisi taannut vapaammat kädet myöhemmin elämässä. Teslaa huijattiin useaan otteeseen liiketoiminnassa, tuottoisan vaihtovirtapatenttinsa hän luovutti käytännössä ilmaiseksi kun halusi saada sen leviämään mahdollisimman laajalle, ja lukuisat keksijät pyrkivät varastamaan kunnian hänen keksinnöistään. Oikeusjuttuja nostettiin Teslan aikana kymmeniä, mutta hän voitti ne kaikki, viimeiset postuumisti. Lisäksi hän kärsi kilpailijoiden mustamaalauksesta, nämä kun käyttivät kaikkia aseita saadakseen omat ratkaisunsa käyttöön suuressa sähkösodassa: Tesla ei periaatteesta puolustautunut usein julkisesti, ja tämä vaurioitti hänen mainettaan keksijänä vaikeuttaen rahoituksen saamista. Teslan maineella kestikin hänen kuolemansa jälkeen pitkään tulla palautetuksi paikalleen urauurtavana keksijänä, ei vinksahtaneena visionäärinä.

Tuo aikakausi olikin keksintöjen ja muutosten valossa niin mielenkiintoinen, että siitä voisi lukea lisääkin. Olemme nyt vastaavassa käännekohdassa teknologisen edistyksen kanssa. Nykypäivän Teslat paljastunevat taas viitisenkymmentä vuotta jälkikäteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s